Nimimerkki az, joka myöntää äänestäneensä itse Halla-ahoa, kirjoitti nettiin jokin aika sitten kiinnostavan kritiikin Halla-ahosta ja halla-aholaisuudesta. Eräät Halla-aholle myötämieliset kirjoittajat, kuten nimimerkki Tiedemies, ovat nähneet kovasti vaivaa erottaakseen hyvän Halla-ahon pahoista perässähiihtäjistä. Ilmeisesti samalla tavalla kuin monet natsit Natsi-saksassa kuittasivat ihantolansa puutteet ja epä-kohdat sanomalla, “jospa vain Führer tietäisi!” Nimimerkki az taas arvostelee Halla-ahoa ja “halla-aholaisuutta” yhtenä kokonaisuutena, ja näin onkin järkevintä.
Olen monikulttuurisuus-kriittinen. Toivon Suomeen ja Eurooppaan mahdollisimman vähäistä maahanmuuttoa Afrikasta sekä Aasian islamistisista yhteiskunnista.
Pieni korjaus: Kaikki lehtiä lukeneet tietävät, että “islamistinen” viittaa tiettyyn yhteiskunnalliseen aate-suuntaan. “Islamistinen” on sillä tavalla eri asia kuin “islamilainen”, kuin “natsi” on eri asia kuin “kokoomuslainen”. “Islamistinen yhteiskunta” on yhteiskunta, jossa islamistit-niminen aatesuunta pitää valtaa. Näin taitaa olla vain Iranissa. Muissa muslimi-maissa on erilaisia diktaattoreta ja kruunupäitä jotka silittelevät islamisti-ryhmiä myötäkarvaan kuka enemmän kuka vähemmän. Sellainenkin maa on joissa valtaa pitää hyvin pieni ja erikoinen lahko, jonka uskonto eroaa islamista melkein kuin jehovalaisuus kristin-uskosta.
Tässä voisi saivarrella että haluaako nimimerkki az Suomeen myös mahdollisimman vähän kristittyjen vähemmistöjen edustajia noista pahoista muslimi-maista? Suomeen tulleista pakolaisista Iranin kaltaisista maista huomattava määrä on meidän tietääksemme ja henk. koht. tuntemammekin mukaan muiden uskontojen edustajia (kristittyjä ja paikallisia lahkoja) kuin islamin.
Mutta saivartelu sikseen. Me kaikki tiedämme, miksi et halua maahanmuuttajia muslimi-maista. Siksi, että nykyisessä kv-poliittisessa tilanteessa ne ovat turvallisuusriski. Me kaikki tiedämme myös, miksi et halua maahanmuuttajia Afrikasta. Siksi että ne ovat nykyisessä tautitilanteessa (aids) kansanterveys-riski. Jos olet tätä mieltä, sano se suoraan äläkä julistaudu “monikulttuurisuus-kriittiseksi”, koska “monikulttuurisuus-kriittisyys” tarkoittaa meille jotka emme halla-aholaisuudesta tykkää, kaikkia halla-aholaisuuden vastenmielisiä puolia. Jos haluat että maahanpyrkijät testataan paremmin ja pakollisesti poliittisten ja terveys-riskien kannalta, sano se äläkä ilmoittaudu “monikulttuuri-kriittisten” äärimmäisyys-aatteen kannattajaksi.
Me täällä Nälkäkorven torpassa olemme sitä mieltä, että esimerkiksi Aidsin pitäisi olla tärkeä kriteeri sille, otetaanko maahanmuuttajaksi pyrkivä maahan vai eikö oteta. Siis aivan riippumatta siitä mistä maasta hän tulee ja minkä värinen ja uskoinen on. Tälläinen järjestelmä olisi Suomen edun mukainen ja myös maahanmuuttajien edun koska se ei asettaisi eri maista tulevia maahanmuuttajia erilaiseen asemaan keskenään. Tälläiselle järjestelmälle antaisivat tukensa monet niistäkin, jotka Halla-aho leimaa “mokuttajiksi” ja “mamuttajiksi”.
Äänestin Jussi Halla-ahoa 26.10.2008. Olen myös sitä mieltä, että ”halla-aholaisuus” on selkeä uhkakuva terveen ja avoimen monikulttuurisuuskeskustelun mahdollistumiselle Suomessa.
Hän äänesti Halla-ahoa, mutta pitää halla-aholaisuutta vaarana “avoimelle monikulttuurisuuskeskustelulle”. Hänkin tosiaan aloittaa siinä hengessä, että on erikseen Halla-aho ja “halla-aholaisuus”, erikseen hyvä Hitler ja pahat rivi-natsit.
Korostan, että arvostan omalla nimellään tämän asian puolesta julkisuuteen tullutta henkilöä, koska on aivan selvää, että kuraa, ansaitusti ja ansaitsematta, on niskaan odotettavissa, ja valtavasti. Kukaan ei toisaalta pakota ketään tällaiseen asemaan. Monikulttuurisuuskriittisten omalla toiminnalla, asenteella ja sanomisilla on keskeinen merkitys sille, kuinka aate tullaan ottamaan vastaan, ja kuinka keskustelu tulee onnistumaan.
Asiaa. Monikulttuurisuus-kriittisten oma toiminta on tähän mennessä ollut sitä, että solvataan netissä nimimerkin takaa ihmisiä ja tungetaan heidän postilaatikkonsa täyteen paskaa. (Tämä on pääsyy siihen, että me täällä Nälkäkorvessa pidämme kommenttilooran kiinni. Mitään järkevää ja asiallista kritiikkiä sinne olisi turha odottaa, joka kirjoitukseen tulisi vain sata asiaan liittymätöntä paska-kommenttia.) Monikulttuurisuus-kriittisten oma asenne on, että kaikki heitä vastustavat ja kaikki heidän kanssaan eri mieltä ovat ovat a) maanpettureita, b) rikollisia, c) hulluja, d) järjestäytyneen mokuttaja-salaliiton jäseniä, mutta eivät koskaan tavallisia ihmisiä, jotka nyt vain sattuisivat vilpittömästi olemaan eri mieltä heidän kanssaan. Monikulttuurisuus-kriittisten omat sanomiset ovat tappouhkauksia, väkivaltahaaveita ja joukkomurhauhkailuja. Tällä on epäilemättä ollut “keskeinen merkitys” sille, miten me täällä Nälkäkorvessa olemme suhtautuneet monikulttuuri-kriittisyyteen.
Mekin pidimme Halla-ahoa pitkään merkityksettömänä bloggaajana bloggaajien joukossa. Pidimme hänen blofiaan tylsänä ja junnaavana, huonon kirjoittajan tuotoksena, mutta hyväksyimme, että kai tuommosiakin on ja kuuluu olla. Vasta melko äskettäin vaivauduimme lukemaan Sriptaa niin pitkälle, että meille selvisi, millaisesta tyypistä oli kyse.
Negatiivinen, antisosiaalinen, yhteistyökyvytön ja ratkaisemattomaan konfliktiin hakeutuva, asettuva ja mukautuva imago tulee johtamaan poliittisen yhteistyön edellytysten mahdottomuuteen. Poliittiseen marginaaliin ajautumiseen.
Näinhän se on. Jos kaikki muut ovat maanpettureita ja roistoja, kuka kanssanne tekee yhteistyötä?
Miksi näin ei olisi?
Niin, miksi näin ei olisi? Miksi kaikki muut sietäisivät loputonta haukkumista, spämmäämistä ja häirintää? Taistolaisia kommunistejakin inhottiin viimme kädessä juuri tuollaisten moralittomien menettelytapojen vuoksi, vaikka esimerkiksi asialliset suhteet Neuvostoliittoon olivat silloin ennen vanhaan ihan hyvä tavoite monien mielestä, kun taas Suomen alistaminen Neuvostolitolle oli huono tavoite. Maahanmuuttoseulan pitäminen tiiviinä on monien mielestä ihan hyvä tavoite. He vain eivät tykkää siitä, että heitä aletaan häiritä, solvata ja uhkailla heti kun he sanovat etteivät pidä Halla-ahoa jumalana. Eivät liioin siitä, että Halla-aho kuuluu aseelliseen taistelukouluttavaan salaseuraan jonka keskustelufoorumeilla puhutaan avoimesti joukkomurhaamisesta, ylistetään Stalinin ja keisarillisen Japanin salaista poliisia ja suunnitellaan “puhdistuksia omissa riveissä”, siis tuhansien suomalaisten murhaamista. Se on yhtä huono tavoite kuin Suomen liittäminen Neuvostoliitton.
ALUSTUS:
Helsingin Sanomat 13.11.2008 kirjoittaa seuraavasti:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihre%C3%A4t+naiset+harkitsee+rikosilmoitusta+Jussi+Halla-ahoa+vastaan/1135241059556
Vihreiden naisten puheenjohtajan Heli Järvisen mukaan Halla-aho kirjoitti vieraskirjassaan myös olevansa iloinen, jos maahanmuuttojengi raiskaisi vihreiden ex-kansanedustajan Rosa Meriläisen. Teksti poistettiin myöhemmin blogista.
”Yksittäisten henkilöiden mainitseminen tällaisissa yhteyksissä on epäviisasta, ja siksi poistin kommentin. Itse periaatteesta olen toki edelleen samaa mieltä”, Halla-aho kertoi torstaina.
Mikä tämä periaate on?
Kokonaisuudessaan Halla-aho kirjoitti tuolloin:
Sanon aivan suoraan, että jos maahanmuuttajajengi raiskaa Rosa
Meriläisen, minä olen tapauksesta yksinomaan iloinen. Olen valmis
sanomaan tämän suoraan aivan koska, missä ja kenelle tahansa. Pystyn
myös perustelemaan sen:
* Se on moraalisesti oikein, koska Meriläisen kaltaiset ihmiset ovat
syyllisiä siihen, että noita tyyppejä tulee Suomeen.
* Se vähentää raiskaajien Suomessa oloon syyttömien naisten
tilastollista todennäköisyyttä tulla raiskatuksi.
* Se on opettavaista.
Halla-ahoa olisi mahdollista jossain määrin jopa ihailla sillä tavalla kuin Seppo Lehtoa on pakko ihailla, jos Halla-aho ei olisi niin pelkurimainen ja selkärangaton. Tässä kirjoituksessa hän julistaa, että on valmis koska tahansa sanomaan tuon kenelle tahansa. Mutta kun tulee aika ottaa vastuu sanoistaan, Hallikselle tulee kova hätä sensuroida juttujaan. Tätä sanotaan meillä-päin selkärangattomuudeksi. Seppo Lehto sentään meni vankilaan pysty-päin ja ylpeänä. Ehkä väärän asian puolesta, mutta kuitenkin. Halla-aho sitä vastoin jänistää ja pelkää kuin sivari ainakin. Tulee vastenmielinen olo, kun ajattelee että Suomesta löytyy kolme tuhatta ihmistä jotka viitsivät äänestää iljettäviä asioita kirjoittavaa itkupilliä. Me täällä Nälkäkorven torpassa äänestäisimme totisesti Seppo Lehtoa tuhat kertaa mieluummin.
Tämä oli vastauksena Halla-ahon blogissaan esittämän seuraavan ajatuksen arvosteluun:
J H-a:
kaikki naiset eivät ole sellaisia kuin Virtanen, Biaudet ja Filatov. Raiskaukset tulevat joka tapauksessa lisääntymään. Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä.
Kaksi vuotta on kulunut, ja Halla-aho, täysin kyvyttömänä näkemään mitään väärää sanomisissaan, toteaa:
Itse periaatteesta olen toki edelleen samaa mieltä.
Halla-aholla olisi ollut vaihtoehtona pahoitella sanomisiaan, tai edes kutsua niitä harkitsemattomiksi. Tähän on ollut aikaa kahden vuoden ajan.
Mutta anteeksi pyyntöä ei kuulu, ei näy. Halla-aholla tuntuu olevan ongelmana tajuta, että muilla ihmisillä on oikeus olemassaoloon siinä missä hänelläkin. Se on pienen lapsen ajattelua.
Jos joku monikulttuurikriitikkojen kriitikko, esimerkiksi me täällä Nälkäkorven torpassa, kirjoittaisi Halla-ahosta että juuri Halla-ahon kaltaiset tyypit aiheuttavat maahan.muuttajille sopeutumisvaikeuksia ja ovat syyllisiä siihen että neekeri ajautuu katujengiin, irti kosketuksesta kantaväestön kanssa, ja syyllistyy rikoksiin ja raiskauksiin, ja sanoisi että toivoo, että tälläiset tyypit edes raiskaisivat Halla-ahon vaimon hänen silmiensä edessä, että syyllinen tai syyllisen läheinen joutuisi kärsimään (ja tietysti tälläinen kirjoittelija voisi myös julistaa että Halla-ahon vaimo on yhtä syyllinen kuin miehensä koska ei ota tästä eroa ja Halla-ahon lapset ovat natsikasvatuksen ja natsi-geenien vuoksi tuomittuja samanlaisiksi yhteiskunnan vihollisiksi kuin isänsä joten heitäkään ei tule sääli) Halla-aho olisi varmasti aivan raivoissaan ja päivittelisi itku silmissä sitä miten julmia moku-mamu-afrikabambaataa-afro-nokoko-salaliiton roistot ovat häntä kohtaan. Mutta hänelle ei juolahtaisi hetkeksikään mieleen, että metsä siinä ehkä vastasi kuten siihen huudettiin ja että hän voisi ehkä rosameriläis-juttujensa jälkeen olla anteeksipyynnön velkaa. Hän ei edes kykenisi tajuamaan sitä, että Rosa Meriläinen on ihminen siinä missä hänkin ja että Rosa Meriläisestä kenties tuntui samalta Halla-ahon juttuja lukiessa.
Jotta ”halla-aholaisuuden” visiot Suomen maahanmuuttopolitiikassa voisivat toteutua, ne tarvitsevat taakseen päättävän poliittisen vallan edustajien enemmistön. Tämä edellyttää oman poliittisen viestin poikkipoliittista kuuluvuutta, hyväksyttävyyttä ja kannatusta. Oman sanoman myyvyyttä edistää sellainen imago, jonka vastapuoli kokee mukavaksi, reiluksi ja sympaattiseksi. Jos vihreät olisivat linkolalaisia ekofasisteja, ei kukaan haluaisi olla heidän kanssaan tekemisissä. Halla-aholaisuudessa piilee aivan vastaava vaara.
Halla-aholaisuudessa tosiaan piilee aivan vastaava vaara. Mutta halla-aholaiset (Suomen Sisu) ovat salaseuralaisia, aseellisia terroristeja, jotka ovat haaskanneet nuoruutensa kaikenlaisissa natsiliikkeissä ja IKL:n uudelleenperustamis-hankkeissa. Nimimerkki az ei ehkä tätä ymmärrä, eikä tajua että Halla-aho ja suurin osa hänen kannattaja-kunnastaan eivät ole mikään itsestään syntynyt samanhenkisten vapaa seura, vaan jo pitkään olemassa ollut ääri-oikeistolainen yhdistys tai salajärjestö, joka on omassa piirissään kehitellyt omaa ajattelua ja omaa aatejärjestystä. He näkevät asian niin, että Suomea hallitsee jonkinlainen kommunismiin tai keisarin-venäjään verrattava vieras valta, joka alistaa “kansaa” ja joka on ase kädessä karkoitettava. He eivät kykene ymmärtämään politiikkaa neuvotteluksi ja keskusteluksi eri kantojen välillä, vaan heillä on Oikea Mielipide ja kaikilla muilla vääriä mielipiteitä. Jos he olisivat mukavia, reiluja, sympaattisia ja yhteistyökykyisiä, he eivät halla-aholaisia olisikaan. Halla-aholaisuuteen nimenomaan kuuluu poliittisen yhteistyö-halun puuttuminen ja väkivaltainen bolsevikki-vallankumouksellisen asenne.
Mitä mieltä ovat SDP, Keskusta tai Kokoomus sellaisen poliitikon kuuntelemisesta, jonka julkinen profiili on äärimmäisen raskaan negatiivisen konnotaation likaama? Haluavatko he assosioitua tällaiseen henkilöön? Tukea häntä eduskunnassa?
Hyvä kysymys. Halla-aho ja hänen tukijoukkonsa ovat suoraan sanoen niin oksettavan vastenmielistä sakkia, että me täällä Nälkäkorven torpassa tiedämme aika monen Tony Halmeen äänestäjänkin jättäneen Halla-ahon väliin siksi että Halla-aho ei heille edustanut reilua kansanmiehen ärtymystä, vaan pitivät häntä aivan toisella tavalla sairaana ja kuvottavana tyyppinä kuin Halmetta. Halme on sellainen tyyppi joka vetää reilusti turpaan jos erimielisyyttä on. Halme on myös armeijan käynyt mies. Halla-aho ampuu selkään ja on sivari.
Turussa on legenda siitä, kuinka kaupungin monikulttuuristuminen lähti todenteolla käyntiin, kun Olavi Mäenpää pääsi valtuustoon. Kukaan ei halunnut olla Olavin kanssa samaa mieltä.
Jyrkät jakolinjat estävät jo edes toisen kuuntelemisen yrittämisen. Halla-aho luottaa aivan liikaa ihmisten pohjimmaiseen rationaalisuuteen. Pohjimmaista rationaalisuutta ei ole. Ihminen on tunne-ajatteleva olento.
Tästä me täällä Nälkäkorvessa olemme eri mieltä. Halla-ahon koko kirjoittelu perustuu tunteiden lietsontaan. Halla-aho esittää usein väitteitä, jotka ovat järkiperäisestikin vääriä, kuten nimimerkki az seuraavassa myöntääkin.
Millainen vaikutus on vastapuolen tunne-ajattelun edellytyksille, jos henkilö, jota heidän tulisi kuunnella, on tunnettu siitä, että hän on nimeltä mainiten toivonut ihmisen tulevan raiskatuksi eikä ole sitä edes anteeksi pyytänyt? Ei edes virhettään myönnä?
Halla-aho ei ole edes kylmän rationaalisella tasolla väittämässään millään muotoa oikeassa, koska Rosa Meriläisen ja hänen kaltaistensa vaikutus Suomen monikulttuuristumiselle on ollut lopulta hyvin vähäinen. ”Punavihreitä naisia”, jotka halla-aholaisuudessa esittävät äärimmäisen pahuuden roolia, ei anteliaallakaan laskutavalla ole nykyisessä eduskunnassa 15 enempää. Heidän puolueistaan kaksi on lisäksi oppositiossa. Raiskatuksi rikoksistaan toivottu Rosa Meriläinen oli yhden kauden oppositiokansanedustaja 2003-2007.
“Halla-aho ei ole edes kylmän rationaalisella tasolla väittäessään millään muotoa oikeassa, koska…” ja sitten perustelut. Poika, sä alat oppia. Nyt sinun pitäisi vain vetää tästä johtopäätökset. Me vedämme tästä jommankumman seuraavista johtopäätöksistä:
Joko a) Halla-aho on politiikasta ja yhteiskunnan toiminnasta yhtä vilpittömästi tietämätön kuin Tony Halme aikoinaan. Tony Halmeella oli rehellisyyttä se myös myöntää, kun hän oli aikansa seurannut eduskunnan työskentelyä.
Tai b) Halla-aho esitti “kylmien tosiseikkojenkin valossa paikkaansa-pitämättömän väittämän” vastoin parempaa tietoa. Sellaista kutsutaan meillä Nälkäkorven torpassa valehteluksi. Ovatko nimimerkki az tai Halla-aho itse koskaan kuulleet tälläistä hienoa sivistys-sanaa? Eikö äiti opettanut että on rumaa valehdella? Vai eikö reppanoilla ollut äitiä ollenkaan, orpo raasuilla?
”Halla-aholaisten” (ts. Halla-ahon vieraskirjaa http://www.freebok.net/books/scripta/view.html kansoittavien fanittajien, en keksi mitään muuta termiä kuvaamaan suuren osan heistä mielenlaatua) mielestä raiskausten toivominen on kuitenkin oikeutettua, koska halla-aholaiset väittävät punavihreiden naisten luoman ”helposti rasistiksi leimaavan” mielipideilmapiirin mahdollistavan monikulttuuristamisen. Tämäkään ei ole empiirisesti tuettua. Tällainen mielipideilmapiiri sokeasti ihailtuine ”rikkauksineen”, ”eksotiikkoineen”, ”työllistyvät parissa vuodessa” hokemineen oli huomattavasti monikulttuurisuudelle myönteisempi vielä 5-10 vuotta sitten. 11/9 ja Tanskan pilakuvakohu muuttivat keskusteluilmapiiriä, erityisesti Islamia koskien, huomattavasti. Tästä huolimatta, ja vastoin ”halla-aholaisten” mediailmapiiri-teesiä, Suomi harjoitti läntisen Euroopan tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa Lipposen kahden hallituksen ja Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana.
Eli siis: Jos tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa haluaa, sitä voi ajaa vanhoissa puolueissa ja vanhojen puolueiden kautta. Toisin sanoen Halla-aholaisten poliittinen tavoite on jokin muu kuin maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen, joka on vain tekosyy tai juju vallan hankkimiseen. Esimerkiksi Suomen yhteiskunta-rauhan ja poliittisen kulttuurin raaistaminen tieten tahtoen ja itse-tarkoituksena. Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa että Halla-aho on Eurooppaa vihaavan amerikkalaisen äär-oikeiston sätkynukke. Suomi24:llä vätettiin että Halla-ahon kirkkoslaavi-sanakirja saa rahoitusta yksityiseltä taholta. Mikähän taho se on? Ja milloin Halla-aho ehtii laatia sanakirjaa kun koko aka menee politikoimiseen? Eikö sillä taholla ole mitään kontrollia siitä, että rahat käytetään oikeaan tarkoitukseen?
Nyt keski-ikäisten miesten johtamien ja kansoittamien kahden suuren porvaripuolueen hallituksen johdolla ollaan valmistelemassa työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa, jonka myötä Suomeen tulisi seuraavien n. 15 vuoden aikana n. 200,000 maahanmuuttajaa, joista ainakin 100,000 yritettäisiin rekrytoida/houkutella Turkin kaltaisista islamilaisista maista, joista tulleet maahanmuuttajat, myös työperäisinä, ovat jälkikasvuineen aiheuttaneet mittavia sosiaalisia ongelmia mm. Saksassa, Britanniassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Me täällä Nälkäkorven torpassa kovin ihmettelemme, mikä luonnonlaki muka sanoo, että maahanmuuttajat pitäisi rekrytoida islamilaisista maista. Onhan maailmalla noita muitakin maita joista lähtijöltä olisi. Julkisuudessa on puhuttu esim. filippiiniläisistä hoitureista. Kuubassa taas on kuulemma hyvä koulutus esim. lääketieteen alalla ja tietysti paljon halukkaita lähtijöitä koska maa on kommunistinen diktatuuri.
Kuinka kommunikaatio, joka sisällöltään, ja kritiikkinsä kohderyhmiltä pyörii pääsääntöisesti ”punavihreiden naisten” ympärillä, on suunnattu keskeistein päättäjien – sellaisten kuten Vanhanen, Katainen, vallan kulisseissa Niinistö, Pekkarinen, Anne Holmlund – mielipiteiden muuttamiseksi tai edes haastamiseksi? Usealla halla-aholaisella on tähän selkeä vastaus. He väittävät maahanmuuttopolitiikkaa johtavan lähes yksinvaltaisesti Astrid Thorsin ja Mervi Virtasen parivaljakon, ja miesten olevan vain nyökytteleviä sivustakatsojia, joita kysymys ei kiinnosta, koska se ei heille ole mukamas ole niin tärkeä, ja koska kriittisyys leimaisi heidät.
Tämä siitäkin huolimatta, että mm. Katainen ja Vanhanen, puolueidensa puheenjohtajat, ovat esittäneet selkeitä kannanottoja tämän ”200,000” suuntaisen maahanmuuton puolesta, joka olisi radikaali muutos aiempaan. Eikä ”ilmapiiri” estänyt Kari Rajamäkeä vetämästä hyvinkin tiukkaa linjaa, ja saamasta sille hallituksen hyväksyntää.
Eli siis vanhojen puolueiden sisällä voidaan haluttaessa vetää tiukkaa linjaa tai vapaamielisepää linjaa ja ilmeisesti myös käydä varsin vapaata keskustelua. Kysymys on, mihin “keskustelun-aloittamiseen” halla-aholaisuutta muka tarvitaan, jos näin on.
Maahanmuuttokriittisen poliittisen toiminnan, mielipidevaikuttamisen ”liikkeen”, moniäänisyydessään, monitahoisuudessaan tulee lopulta saada viestinsä resonoimaan näillä vallankäytön tasoilla. Jos poliittinen vallankäyttö ei vakuutu kriittisistä näkemyksistä ”monikulttuuristumiskehitys” tulee kasvamaan ja jatkumaan ja jatkumaan.
Tästä pääsemme takaisin oman viestinnän myyvyyteen, hyväksyttävyyteen ja sitä myötä kuuluvuuteen ja vastaanotettavuuteen. Positiiviseen assosiaatioon – tai negatiiviseen. Pahimmillaan ”halla-aholaisuus” voi kasvaa assosioitumiseltaan niin negatiiviseksi, että sen vaikutus monikulttuuristumisen poikkipoliittiselle torjumisyritykselle tulee olemaan haitallinen. Tämä on täysin varteenotettava mahdollisuus.
“Kärkevyys”, törkeydet, keskustelukyvyttömyys ja toista mieltä olevien ahdisteleminen netissä eivät kuitenkaan ole lieveilmiöitä. Koko “monikulttuurikriittisen liikkeen” perusajatus on, että saadaan kokea ryhmän yhteenkuuluvuutta ja haukkua ja solvata kaikkia muita. Tämän muuten huomaa kriitikostammekin: hän tietää tasan tarkkaan, mikä halla-aholaisten touhuissa on vikana, mutta on niin huumeriippuvainen näiden yhteishengestä, ettei kykene sanoutumaan heistä irti. Nyt on pakko lainata Hillevi Hiirihaukan sanoja:
Hän ei jättäytynyt pois liikkeen toiminnasta, koska sillä on tavattoman voimakas henkinen ote jäseniinsä, kuten lahkoilla yleensä. Hän ei voinut jättää kansallismielisiä, koska hän oli panostanut koko itsetuntonsa tähän “kapinallisuuteensa”.
Halla-aholaiset silti yhdestä suusta väittävät, että ”ilman kärkevyyttä viesti ei kuuluisi”, ”anteeksipyyntö olisi nöyristelyä”, ”ilman kärjistyksiä ei olisi tullut 3000 ääntä”, ”homma on nousussa”, ”oletko kateellinen kun kritisoit”, ”miksi et sitten esitä kritiikkiä asiallisemmin ja omalla nimelläsi”… sekä yleisin: ”jokainen tekee asiat omalla tavallaan, siitä vinkuminen on turhaa”.
He joko eivät ymmärrä, tai eivät halua nähdä, että aivan sama argumentti ”jokainen ajattelee niin kuin ajattelee, jokainen tekee niin kuin tekee, eikä sitä voi muuttaa” pätisi yhtälailla ”monikulttuuristajiin”.
Eivät niin. Tässä tulemme takaisin halla-aholaisuuden keskeiseen periaatteeseen: Sellainen peli, jonka Halla-aho voin hävitä, ei voi olla reilu, ja sellainen laki, jonka perusteella Halla-ahon voi tuomita rikoksesta, on poliittinen ajojahti-laki. Itselle kaikki likaiset temput ovat sallittuja, vastapuoli voi menetellä kuinka moraalisesti tahansa ja on silti moku-mamuttaja ja vihollinen.
Syyt sille, miksi ”monikulttuuristajat” eivät ole halukkaita kuulemaan kritiikkiä, ovat täsmälleen samoja psykologisia identiteettiä ja tunneajattelua sivuavia syitä, joiden takia halla-aholaiset eivät ole n. 3 vuoden toimintansa aikana harjoittaneet juuri yhtään ryhmänsä sisäistä itsekriittisyyttä ”keskustelupalstansa” 100,000 viestin joukossa, ja suhtautuvat kritiikkiin yleisesti vihamielisesti ja torjuvasti. Esimerkiksi R. ja r. (ketään henkilöimättä, tämä on vain esitetyn ajatuksen takia) ovat ensimmäisten joukossa kimpussa henkilökohtaisuuksineen, vaikka kritiikki pysyisi puhtaasti asiatasolla. Heille tärkeitä totuuksia ei saa kyseenalaistaa. He toki ovat koko yhteiskunnan ja sen kehityksen kyseenalaistajia. Ristiriitaa ei nähdä. Mikä on harmittava orastava merkki hiljattaisesta äärilaitaan ajautumisesta.
Mutta poika kulta, ei Suomen Sisu ole “ajautunut äärilaitaan hiljattain”, eikä tässä mikään “orasta”, vaan paha vilja on jo tuleentunut. Halla-aho ja Suomen Sisu ovat ääri-ihmisiä, jotka yrittävät päästä ääri-aatteineen sisälle yhteiskunnan valtavirtaan. Äärilaitaisuutta on yritetty kätkeä jotta päästäisiin salonki-kelpoiseksi, mutta tiikeri ei pääse juovistaan.
Esimerkkinä: halla-aholaisille Hesari on pravda, läpensä punavihreä media, jonka jopa epäillään juonivan salaliittoja Jussi Halla-ahoa vastaan. Punamustille anarkisti-nuorille Hesari on markkinatalouksineen ja NATO-linjauksineen Erkon porvarimedia. Todellisuuden jakolinjottuminen monoliitteihin on edellä mainittu orastava merkki äärilaitaan ajautumisesta. Se on tapahtuessaan varma tie poliittiseen paitsioasemaan. Myös intellektuaaliseen umpikujaan.
Sinäpä sen sanoit, poika. Miksi sitten vaivaudut vielä hengailemaan siellä poliittisessa paitsiossa?
Kulkusuunnan pitäisi muuttua. YLE lähetti 12.11.2008 mielenkiintoisen ja herättävän dokumentin islamismin siirtymisestä internettiin, joka oli hyvinkin monikulttuurisuuskriittinen. Tällaiset sivuutetaan. YLEäkin kutsutaan punavihreäksi mädännäisyydeksi ”halla-aholaisuudessa”. Tämä ei ole mitenkään järjellisesti osoitettavissa empiirisesti todennettavaksi. Jos X on osittain Y, ja osittain Z, ja osittain O, ei tarkoita, että X on yhtä kuin Y.
Näinhän se menee. Kyllä “monikulttuurisuuden” nimissä ollaan monella tapaa naiiveja ja typeriä taholla jos toisellakin. Kyllä sitä tulee voida arvostella. Mutta samalla tulee voida hyväksyä, että jonkinlaisella “monikulttuurisuudella” tai monikulttuurisuuden hyvillä tai neutraaleilla seurauksilla (vaikkapa etnisillä ravintoloilla) on aitoa kannatusta ja hyväksyntää kansan keskuudessa. Toisin sanoen esimerkiksi Hesari tai Yle, jotka palvelevat koko kansaa (myös turkkilaisen kebab-liikkeen asiakkaita), joutuvat ottamaan huomioon myös monikulttuurista tai sen joistakin piirteistä tykkäävän kansanosan. Lisäksi on täysin mahdollista kannattaa kireää maahanmuutto-politiikkaa ja kuitenkin olla sitä mieltä että kaikkien etu on suhtautua asiallisesti ja avuliaasti maassa jo oleviin maahanmuuttajiin. Tämä ei halla-aholaisille mene jakeluun. Kun televisiosta tulee jokin Basaari tai muu vastaavanlainen ohjelma, he kiukuttelevat päiväkausia siitä, miten “mokuruutu” yrittää aivopestä heitä. Heidän mielestään televisiossa pitäisi ilmeisesti olla vain islamin hirveyttä julistavia ohjelmia (sekä mahdollisesti Halla-ahon kirjoittelua “puolueettomasta ja kiihkottomasta” näkö-vinkkelistä kommentoiva keskustelu-ohjelma, jossa puolueettomina ja kiihkottomina keskustelijoina esiintyisivät kiistattomat asian-tuntijat Olavi Mäenpää, Seppo Lehto,Mark Barland, ja Väinö Kuisma). Sellainen televisio, jossa esitetään noiden islam-kriittisten ohjelmien lisäksi yksikin jakso Basaaria, on heti väärämielisyyden (vääräuskoisuuden?) saastuttama mokuvisio.
Oma näkemykseni on, että yhteiskunta on erittäin vaikeasti ennustettava, vaikeasti ymmärrettävä, dynaaminen ja epävarma. Oman toiminnan ja ajattelun staattisuus ei kunnioita näitä lainalaisuuksia. Muuttumattomuus ei pyri parantamaan, arvioimaan, analysoimaan, pohtimaan, uudistamaan, kyseenalaistamaan, kehittämään (…) toimintaedellytyksiään ja –tapojaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Symbolisesti ja konkreettisesti, 100/199 aatteellista kannatusta kriittisyydelle.
Niin niin. Yhteiskunnassa on monia erilaisia tahoja, monia erilaisia näkemyksiä, monia erilaisia mielipiteitä sekä maahanmuutosta että monista muistakin asioista. Sellainen maailmankuva, jossa on vain oikeinajattelevat halla-aholaiset, “kansa” (joka siis joko kannattaa Halla-ahoa tai on aivopesty mokutuksella, ja aivopestyjen mielipiteitähän ei kuunnella) ja tunnottomat mokuttajat, ei ole totuudenmukainen eikä kelpaa pitkä-jänteisen poliittisen työn lähtökohdaksi.
Tämä poikkipoliittisuus palaa siihen mistä tämä kirjoitus lähti, noihin Jussi Halla-ahon surullisen kuuluisiin lainauksiin, joita hän edelleen vähintään yhtä surullisesti tukee. Ja joita halla-aholaiset edelleen tukevat. Tuollaisia puhuvia ei tulla ottamaan vakavasti politiikan päätökset tekevässä valtavirrassa. Ei henkilöä/henkilöitä, jotka vertaavat vähemmistövaltuutettua natsi-saksalaiseen joukkomurhaajaan. Ei yleisemmin sellaisella lähestymistavalla kommunikoivaa, joka nimittelee vastapuolta väliin erittäinkin julmalla ja loukkaavalla tavalla. Tällaiset perustavanlaatuiset käytöstavat, edellytykset. Se, että on reilu, kiva, mukava, symppis mies/nainen edesauttavat omaa poikkipoliittista hyväksyttävyyttä. Ovat usein sen välttämätön edellytys. Jos Jutta U. toivoisi Jyrki K.:n tulevan syrjäytyneiden mukiloimaksi, kun ajaa niin kovaa talouspolitiikkaa, ja ilakoisi vielä päälle, että se olisi vain opettavaista, olisi sekä Jutta U.:n että hänen poliittisen viiteryhmänsä poliittinen tulevaisuus sitä myöten pitkää patsioasemaa.
Mutta eihän halla-aholaisia kiinnosta tulla otetuksi vakavasti missään valtavirrassa. Heille kelpaa vain kaikki tai ei mitään. He tietävät (kansaa paremmin), mitä kansa haluaa. He haluavat kaiken vallan, ja hankkivat asekoulutusta jotta voisivat ottaa kaiken vallan väkisin.
Nimittely, henkilökohtaisuudet, törkeydet, alatyylinen kielenkäyttö ovat varma tie marginaaliin. ”Halla-aholaiset” usein käskevät ottamaan oppia Euroopasta. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Euroopan esimerkit kyseenalaistavat monikulttuurisuuden ihanuuden. Euroopan esimerkit myös osoittavat, että monikulttuurikriittisyys ajautuu marginaaliin, jos sen kommunikaatiossa esiintyy nimittelyä, henkilökohtaisuuksia, avointa rasismia / vihapuhetta, törkeyksiä ja alatyylisyyksiä. Yksittäistapauksetkin voivat jo olla merkittäviä.
Sopiihan sitä inttää. Mutta kun halla-aholaisuuden koko perus-ajatus on päästä solvaamaan ja uhkailemaan ilman rangaistusta. Eivät halla.aholaiset halyakkaan ajaa mitään realistista ohjelmaa. He haluavat nöyryyttää, solvata ja ehkä surmatakkin inhoamiaan ihmisiä ilman että joutuvat vastuuseen.
Uusi on aina ennakkoluuloja herättävää, helpommin tuomittavaa, myös pelottavaa. Tämä edellyttää uusilta tulijoilta siksi sitäkin suurempaa huolta oman viestinnän muodon suhteen, sisältöä uhraamatta.
Kaiketi Halla-aho itsekin haluaa saada muiden puolueiden sisältä ennemmin poliittisia tukijoita kuin poliittisia vihollisia?
Kaiketi ei halua. Mikään Hallaahon käytöksessä ei viittaa siihen suuntaan. Muuta mieltä olevat ovat yksin kertaisesti pahoja, tyhmiä ja hulluja.
Kai monikulttuurikriittisille yleisemmin, joista itsekin olen yksi, on lopullisena tavoitteena saada poliittisia päätöksiä toimeenpanevan vallan kannatus kriittiselle aatteelle?
Toimeenpanevan vallan kannatus saadaan sitten kun kaikenlaiset tavja haloset, astrid thorssit, mikko puumalaiset, mika illmannit, osmo soininvaarat, roosa meriläiset, jyrki kasvit, pannu höglundit, jukka relanderit ja jussi niemeläiset yksinkertaisesti tapetaan, tuhannet suomalaiset “puhdistetaan” keinoin, jotka saavat (kuten Esa Taberman sanoisi) Stalinin Neuvostoliiton vankileirit näyttämään rippikoululeiriltä, ja toimeenpaneva valta otetaan Jussi Halla-ahon ja luotettavien halla-aholaisten käsiin. Mitään kompromisseja ei tehdä niiden kanssa, jotka on tarkoitus surmata.
Eihän poliittinen toiminta voi silloin olla määräävästi tunnepitoinen identiteetti- ego- ja merkitystrippi,
Eikö?
vaan väliin kylmän laskelmoituakin harkintaa, ja omien sanojensa asettelua, jos tavoitteen ajaminen sitä edellyttää? Tavoitteesta, sen asiasisällöstä luopumatta. Eihän mikään parisuhdekaan toimisi jos kommunikoitaisiin kuuluville ajatukset siinä muodossa kuin ne mieleen tulevat.
Meillä täällä Nälkäkorven torpassakin on kyllä spekuloitu paljonkin sillä, milta Halla-ahon ja vaimonsa parisuhde mahtaa näyttää.
Niin… kuitenkaan kannatusta ei kuulemma olisi tullut jos Halla-aho olisi kärjistykset siivonnut pois, näin sanovat hänen kannattajansa. Niiden takia blogia kuulemma luetaan. Olivatko ne 3000 ääntä todella riippuvaisia neekereistä, dirlewangerista, raiskauksien toivomisista? Kuka halla-ahon äänestäjä, käsiä pystyyn, todella sanoo, että ilman noita olisi jättänyt äänestämättä Halla-ahoa? Tai ilman noita ei blogia lukisi?
Päinvastoin voi myös ajatella, että ehkä ääniä olisi tullut ilman ”neekereitä” 3500? Itselleni ”ne” olivat erittäin lähellä siirtää äänen Iivi-Anna Massolle. Tälle en vakuuta empiiristä todistusarvoa, koska se on vain yksi ääni.
Luultavasti blogin lukijat haluavat juuri noita dirlewankeri- ja raiskausjuttuja, koska blogilla on sellainen suosio. Tietty osa ihmisistä on heittiöitä ja roistoja kaikissa yhteiskunnissa. On pedofiilejä, on raiskaajia, on himo-sarjamurhaajia, ja on semmoisia tärähtäneitä jotka saavat nautintonsa Halla-ahon blokin pornograafisista kirjoituksista. Nyt kun Halla-aho on joutumassa kirjoittelustaan oikeuteen, olisi kiva jos oikeus päättäisi passittamaan hänet mielentila-tutkimukseen, niin saataisiin tietää onko hän terveen kirjoihin kelpaava mies ollenkaan. Mielenhäiriöön vetoaminen olisi Halla-aholta luultavasti ainoa tapa välttää tuomio.
Äänestin kuitenkin Halla-ahoa, koska toivon hyvän vaalituloksen nostattavan keskustelua. Keskustelua on syntynyt, mutta ikävästi se on mediassa käsitellyt itse maahanmuuttoasiaa hyvin vähän. Sen sijaan keskustelu on painottunut ehdokkaan sanomisten muotoon ja erilaisiin kahnauksiin YLE:n, Helsingin Sanomien, Jyrki Kasvin, Vihreiden naisten kanssa.
Niin niin. Maahanmuutto-asiasta kukaan ei halua keskustella? Miksihän? Ehkäpä siksi, että ihmiset ovat väsyneitä kahlaamaan siinä paskassa, jota alkaa keskustelu-palstoille ym. forumeille lentää VÄLITTÖMÄSTI kun maahanmuutto mainitaankin. Ehkäpä siksi, että VALTAVAN MONILLA tässä maassa alkaa olla kanoja kynittävänään Halla-ahon ja halla-aholaisten kanssa, EIKÄ sen takia että he “virittävät keskustelua” maahanmuutto-kysymyksistä VAAN sen takia että he estävät keskustelun törkeyksillään ja vainoavat ihmisiä. Ehkäpä siksi että halla-aholaisuuden OLEELLINEN SISÄLTÖ ON JUURI TUO TÖRKEYS JA SOLVAUKSET JA UKAILUT JA LAITTOMUUDET JAPYSSYLEIKIT, eikä maahanmuuttokeskustelu ollenkaan?
Suomen 4.3 miljoonalta äänioikeutetulta kerättiin kunnallisvaaleissa maahanmuuttokriittisellä vaalitematiikalla n. 5,000 ääntä. Eli hivenen yli yksi tuhannesosa. Halla-aho voi toki hyvinkin päästä eduskuntaan v. 2011 (ja Teemu Lahtinen Timo Soinin imussa), mutta mitä sekään itsessään voittaisi monikulttuurikriittisyyden 100/199 tavoitteelle? Jos ”halla-aholaisuus” tuolloin edelleen kantaa ristinä sanomansa muodon taakkaa, jonka alle sanoman tärkeä sisältö on peitetty, demonisoitu, ja osin ”halla-aholaisuuden” omaa syytä?
Ai, miten niin osin? Miten niin OSIN halla-aholaisuuden omaa syytä? Eiköhän törkeydet ole Halla-ahon itse aloittamia!
Mitä se auttaa pohjimmiltaan? Mitä se hyödyttää? Mistä ne 100 kannattajaa ovat eduskunnasta löydettävissä, jotka hyväksyvät, kuuntelevat, kaveeraavat, kannattavat salin lehtereiltä, pelkäämättä assosioitumista? Kuten Turun valtuustossa ei haluta olla ”Olavin” leirissä.
No tehkää leninit: lähettäkää joukko aseistautuneita halla-aholaisia tähtäilemään pyssyillä kansanedustajia. Silloin löytyy “rohkeita” jotka “uskaltavat” olla pyssymiesten kanssa samaa mieltä. EIvätkös Lenin ja Stalin juuri kiristyksen ja tappamisen osalta olleet Esa “robespierre” Tabermannin suuria idoleja?
Halla-aho on toki Olavia paljon fiksumpi ja asiallisempi, mutta ei ole ollenkaan mahdotonta, että saa rakennettua itselleen vastaavanlaisen poliittisen hylkiön imagon, jos esimerkiksi nämä vihreiden naisten esiin nostamat raiskauspuheet jäävät elämään, eikä niitä koskaan pahoitella. Ne jäävät elämään, jos niitä ei pahoitella. Aikaa siihen oli kaksi vuotta, nöyryyttä ja itsekriittisyyttä ei yhtään. Mahdollisuus niin toimia olisi toki jälkijunassa edelleen. Se edellyttäisi suoraselkäistä, positiivista miehuutta.
Se edellyttäisi armeijan käynyttä oikeaa miestentöitä tekevää miestä, eikä poskipuna- ja huulipunamalli, res.siv. Halla-ahoa.
Tämä kirjoitus on Halla-ahon ja halla-aholaisuuden kritiikki. Mutta pohjimmiltaan se on yleinen pohdinta monikulttuurisuuskriittisyydestä. Sen sanoman muodosta. Halla-ahon lisäksi voisivat olla esillä julkisuudessa fiktiiviset monikulttuurikriittiset poliitikot Lehtinen, Jokinen, Aarnio ja Lähde. Silloinkin, ainakin niin kuin itse asian näen, olisi toivottavaa, että julkinen poliittinen viestintä ei olisi poliittisessa marginaalissa imagoltaan, vaan eriävistä mielipiteistään huolimatta monikulttuurikriittisiä kuunneltaisiin. Sanoma noteerattaisiin.
Tuossa nyt on vain yksi paha ongelma. Se on se, että “fiktiiviset monikulttuurikriittiset poliitikot” eivät saa halla-aholaisilta ystävällistä vastaan-ottoa. Päin vastoin heidän niskaansa heitellään paskaa enemmän kuin “multikultien”, jotka ovat selkeästi vihollisen leirissä ja joille riittää pelkkä könttä-kuolemantuomio. Esimerkiksi Niemeläinen joka ateistina on hyvinkin kriittinen, jopa “halla-aholaisen” kriittinen islamin-uskoa kohtaan, on halla-aholaisille paljon suurempi vihollinen kuin joku tavallinen anarko-marko, joka hassispiippunsa savun läpi laukoo “anti-fascistisia” typeryyksiä.
Halla-aholaisten mielestä ei saa olla islam-vastainen, jollei samalla hyväksy koko halla-aholaista pakettia, johon kuuluu rasismi – “kansojen luonnottoman sekoittumisen vastustaminen”. Mitähän se “luonnoton sekoittuminen” muuten on? Meillä täällä Nälkäkorven torpassa tykätään että se on aika luonnollista sekoittamista kun eriväriset pippelit ja pimpit kohtaavat. Yhtä luonnollista kuin koko ihmislaji.
